Statistiikkaa kunka met voima Ruottissa

Kohta yheksän kymmenestä henkilöstä Ruottissa pitävät ette heilä on hyvä psyykkinen terhveys ja osa on korkein 65-84 ikäsillä. Psyykkinen hyvinvointi tarkottaa muun muassa ette sitä useasti näkkee tulevaisuutta positiivisti, tuntee ittensä rauhaliseksi, saattaa ajatella selvästi ja hoitaa ongelmia hyvälä tavala.

Samala kun usseimat sanovat voivan hyvin niin moni ilmottaa ette het joskus kokevat psyykkisiä vaivoja niinku kiusa, tuska, stressi ja huono uni. Usseimilla on lievemät vaivat.

Tutkimus Koululapsitten terhveystavoista tehhään joka neljäs vuosi 11, 13 ja
15 vuen lapsile. Ruottissa 1980-luvun keskivaiheen jälkhiin itteilmotetut psyykkiset ja fyysiset vaivat on lissäintynheet koululapsila, olletikki 13- ja 15-ikäsillä tyttärillä. Psyyykkiset vaivat niinku kiusa, tuska, stressi ja uniongelmat on kans lissäintynheet vanheemissa ikäryhmissä (16-84 vuotta) viimi
20 vuen aikana. Jos kattoo työlisyyttä niin useamat opiskelijat ja työttömät sanovat
ette heilä on psyykkisiä vaivoja enemän kun niilä jokka on ammattitöissä.

Ahistus, kiusa ja tuska

Rapea 40 prusenttia väestöstä sanovat ette het tuntevat ahistusta, kiusaa ja tuskaa. Vaivat on usseimiten lievät.

Ahistus, kiusa ja tuska on tavalisempia nuoremitten verrattu vanheemitten kesken, Enämpi kun puolet nuoremassa ikäryhmässä sanovat ette heilä on olheet lievät eli hankalat vaivat. Joka kolmanella vanheemista on ollu sellaisia vaivoja.

Tämä on kans tavalisempi vaimoitten verrattu miehitten kesken. Joka toinen vaimo ja joka kolmas mies on kokenu lievää eli hankalaa ahistusta,
kiusaa ja tuskaa. Nuoret vaimot 16 ja 29 iän välissä on ryhmä
joka suuremissa määrin sannoo ette het kokevat ahistusta, kiusaa ja tuskaa.
50 prusenttia ilmottavat lieviä vaivoja ja 23 prusenttia kokevat vakavia vaivoja.

Viimi vuosikymmenen aikana Ruottin väestön oma ilmotus ahistuksesta, kiusasta eli tuskasta on lissäintyny vuen 2011 31 prusentista 43 prusenthiin vuona 2021. Kaikhiin usseimiten on kyse lievistä vaivoista, mutta 7 prusenttia kokevat vakavia oihreita. Kaikissa ikäryhmissä vaimot ilmottavat kiusasta ja tuskasta enemän kun miehet, ja se on kaikhiin tavalisiin nuoritten vaimoitten kesken (16-29 vuotta).
23 prusenttia nuorista vaimoista ilmotit 2021 vakavasta kiusasta eli tuskasta.
Vuona 2011 vastaava määrä oli 9 prusenttia. Saman tyyppistä kasvua tullee esile nuorila miehilä, matalamasta 5 prusentista 2011, 9 prusenthiin 2021. 

Huono uni

Rapea 40 prusenttia väestöstä sanovat ette heilä on hankala nukkua. Vanheemilla on useamin vaivoja nukkumisen kans verrattu nuoremphiin ja ongelmat tuntuvat lissäintyä 40-50 vuen ikäsillä. Univaivat näyttävät ylheisesti olevan tavalisempia vaimoila kun miehilä. Ikäyhmässä 45-64 vuotta rapea puolet vaimoista ilmottavat ette heilä on lieviä eli vaikeita univaivoja.

Yksinhäisyys ja isuleerinki

Suunile joka neljäs henkilö 16 vuen ja vanheeman väestöstä ilmottavat ette heitä vaivaa yksinhäisyys ja isuleerinki. Kaikhiin usseimat kokevat lieviä vaivoja mutta muutamilla on vaikeita ongelmia. Eroja on ikäryhmitten välissä. Yksinhäisyys ja isuleerinki on tavalisiin nuorten raahvaitten ja yli 85 vuen kesken.

Masenus

Masenus on yks raahvaitten tavalisimista psykiaatrin tiaknoosista. Kohta joka viies henkilö Ruottissa sannoo ette hän on joskus saanu tiaknoosin masenus. Masenus on tuplasti tavalisempi vaimoila.

Stressi

Suunile joka kuues henkilö tuntee stressiä. Statistiikka näyttää ette stressi on tavalisiin vaimoila ja nuoremila, mutta kans opiskelijoila, työttömilä ja pitkänaijan siukkakirjotetuila. Streshiin liittyvä saihraus on lissäintyny 1990-luvun jälkhiin koko mailmassa ja on tänäpäivänä yks tavalisimista syistä pitkänaijan siukkakirjotuksista. Suunile 40 prusenttia kaikista tämän päivän siukkakirjotuksista on stresshiin liittyviä saihrauksia.