Mij lea psykiske healsoe?

Psykiske healsoe lea akte dïejvese man leah jïjnjh ovmessie bielieh, men åenehkslaakan soptsestamme guktie mijjieh daan biejjien jielebe jïh guktie mijjieh jieledem tråjjadibie jïh guktie mijjieh buektiehtibie jieleden bæjjese- jïh minngiegietjieh haalvedh. Psykiske healsoe akte tjåenghkies dïejvese åtnasåvva jïh dovne psykiske murriedimmiem, psykiske vaejvieh jïh psykiatrijen tsiehkieh feerhmie.

Mijjen psykiske healsoe lea akte vihkeles bielie mijjen sïejhme murrie, guktie mijjieh damtebe jïh aarkebiejjien fungeradibie jïh mijjen maahtoem baajnehte juktie maehtedh jieleden ovmessie haestemh haalvedh. Psykiske jïh fysiske healsoe leah gårreldihkie jïh sinsitniem baajnehtieh, dan åvteste jis mijjieh mijjen fysiske healsoem gorredibie, dle buerebe nuepieh utnebe hijven årrodh psykiske healsojne.

Psykiske healsoe jïh psykiske vaejvieh eah leah seamma, men dah lahtesh muvhten aejkien pleentedh.

Psykiske healsoe akte tjåenghkies dïejvese åtnasåvva mij psykiske murriedimmiem, psykiske vaejvieh jïh psykiatrijen tsiehkieh feerhmie.
Psykiske ovhealsoe leah akte tjåenghkies dïejvese psykisken skïemtjelasside jïh psykiatrijen tsiehkide.

Mijjen psykiske healsoe jeerehte dan jieleden tjïrrh jïh aktede gelliesåarhts faktorijstie baajnehte, goh eerpeme dåsmoesvoete, tsiehkieh byjjenimmien mietie, jielededeahpadimmieh, guktie mijjen ekonomijen jïh sosijaale tsiehkieh, vaanh jïh dåemiedimmie, nuepie tsagkesh gïetedidh.

Muvhth aamhtesh mah psykiske healsoem baajnehtieh leah jieleden mietie jarkelidh, goh mijjen vaanh jïh dåemiedimmie, mearan mubpieh leah gïervebe maam akt darjodh, goh vuesiehtimmien gaavhtan eerpemevoete jïh byjjenimmietsiehkieh.

Mij lea psykiske murriedimmie?

Murriedimmie lea dannasinie buerie jïjtjedomtesem åtna. Dovne fysiske jïh psykiske maahta årrodh. Psykisken starne lea guktie mijjieh dåemiedibie dïsse maam mijjieh jieliemisnie dååjrebe, guktie mijjieh jieledem utnebe jïh mejtie mijjieh jieliemisnie mïelem utnebe. Edtja aaj maehtedh aavoem jïh aavoem damtedh . Naaken jeatjah aath mah psykiske murriedimmiem buerkiestieh leah dah nuepieh utnedh hijven jïh negatijve domtesh balansesne utnedh, dåarjoehtæjjah jïh lïhke voelph utnedh jïh jeatjah vihkeles sosijaale ektiedimmieh utnedh, eadtjohke domtedh jïh evtiedidh jïh dej potensijaalem jaksedh. Maam ovmessie persovnh darjoeh maahta jeereldihkie årrodh.

Maahta psykisken tryjjesvoetem vuejnedh goh akte vihkielommes vierhtie, juktie maehtedh haalvedh jïh dåastodh jieleden ovmessie haestemh jïh vaejvieh. Dïhte aaj akte vierhtie siebriedahkese gosse almetjh hijven psykiske tsiehkiem utnieh jïh maehtieh barkedh jallh ööhpehtimmiem vaeltedh, jïh maaksovh juktie vuesiehtimmien gaavhtan skïemtjetjaalegidie vaeniedidh.

Psykiske murriedimmie ij leah seamma goh ij psykisken ovhealsoem gååvnesh. Maehtebe vuejnedh dah mah psykiske dåeriesmoerh utnieh jallh psykiatrijen tsiehkieh, aaj aktem vuelebe psykiske tryjjesvoetem utnieh. Mohte almetjasse maahta jeatjahlaakan vååjnedh. Naan bieline nåekebe damtedh mohte jeatjah bieline ij. Maahta vuesiehtimmien gaavhtan asvedidh jïh dåeriesmoerh åtna barkosne jallh skuvlesne, mohte maahta hijvenlaakan voelph sjugniedidh jïh destie aavoem jïh mïelem jieliemisnie damtedh.

Mij lea psykiske ovhealsoe?

Psykiske ovhealsoe daamtaj utnieh dovne psykisken vaejviej bïjre jïh psykiatrijen tsiehkiej bïjre. Psykisken skïemtjelasse almetjem mïrhtoe jïh daamhtaj aaj fuelhkien lïhke fuelhkide jïh jeatjah lïhke almetjidie. Dåeriesmoerh jïh tsiehkieh maehtieh darjodh guktie ij dam sïejhme darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan jeatjah almetjigujmie årrodh, barkosne jallh skuvlesne vaedtsedh. Men guktie mijjieh dej ovmessie psykiske vaejviejgujmie jïh psykiatrijen tsiehkiejgujmie dåemiedibie lea individuelle. Maahta aaj psykisken skïemtjelassem damtedh jïlhts ij psykiatrijen diagnovsem utnieh.

Psykiske vaejvieh

Psykisken vaejvieh leah sïejhme, jïh gaajhkesh maehtieh boelhkh raessesne jallh asvedieh, asvedieh jallh åeredh jallh tsagkesh åadtjodh. Daamtaj daate lea sïejhme reaksjovnh jieleden maajsoej vööste. Dah dåeriesmoerh maehtieh onne jallh itjmies årrodh jïh varki orrijieh jallh guhkiem vaesieh. Muvhtene maehtieh dah psykisken dåeriesmoerh aaj fysiske symptomh vedtedh, vuesiehtimmien gaavhtan åejjieh aalka saejriedidh, tjööjjijste, rudtjijste saejriedidh jallh hujnies sjædta.

Jis alvas vaejvieh åtna maahta gïerve sjïdtedh dan bïjre soptsestidh mij lea vihkeles aarkebiejjien - barkosne , lohkemisnie , aktine eejehtallemisnie jallh jïjtse jïh mubpiej hoksen bïjre . Daamhtaj dah dåeriesmoerh jïjtje orrijieh jïh gååvnesieh aaj maam akt mejnie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe sjædta. Jis dov vaejvieh guhkiem orrijieh maahtah datne viehkiem daarpesjidh hoksejarngeste .

Psykiatrijen tsiehkieh

Psykiatrijen tsiehkieh leah psykiske skïemtjelassh jïh syndromh, vuesiehtimmien gaavhtan depresjovne, byöpmedimssturreme jïh alkohovlejearohkevoete. Daate aaj neuropsykiatrijen funksjovneheaptojde feerhmie, goh ADHD jïh autisme. Jïjnjh kriterijh tjuerieh stïeresne årrodh jis edtja maehtedh psykiatrijen diagnovsem bïejedh. Åtna guhkiem v.g. jienebh ovmessie symptomh åtna, jïh dellie aarkebiejjien jieliedisnie tjarki vaejvie sjædta jïh löövles åssjelh åtna. Daamtaj maahta hoksem daarpesjidh dïsse v.g. psykologe jallh dåaktere, mohte psykiatrijen tsiehkiej maehtieh buaranidh.

Aemielueseme

Aemielueseme, jallh suicid, lea jïjtje jieledem sæjhta vaeltedh. Jïjnjh gïeh jïjtje jieledem vaeltieh depresjovnem jallh jeatjah vuekine psykiske vaejviem utnieh, mohte daamtaj dah fåantoeh daamtaj gellielaaketje gosse almetje aemieluesieji. Dotkeme vuesehte ij leah iktegisth naan tjïelke aajkoe aemieluesedh jallh voejhkelidh jïjtjemem irhkedh, mohte gellien aejkien almetjh sijhtieh tjarke vaejveste jïh ij naan jeatjah geajnoem vuejnieh guktie ålvas asvedidh.

Baektjede gosse gie-akt jeahta sæjhta jielemem vaeltedh jallh maam akt darjodh guktie edtja jïjtjemse skaaroehtidh. Bene viehkine jïh dåarjojne fuelhkeste, voelpijste jïh healsoesuerkeste gåarede daam dåeriesmoerem haalvedh. Ij leah vaahreles soptsestidh aemieluesemen bïjre jïh dellie ij vaahra stuerebe sjïdth dan jielemem vaalta.

Jis dov lea aemielueseme-åssjelh

Dan nåake damta guktie veanhta jielede ij leah vyörtegs? Dov åssjalommesh jallh soejkesjh dov jieledem vaeltedh? Dellie ih daarpesjh dam jïjtsasse gïetedidh. Maahtah soptsestidh giejnie akt jearsoes, hoksem ohtsedidh jallh aktem dåarjoejarngem gaskesadtedh. Aaj sïejhme aemielueseme-åssjelh utnedh jïh viehkiem gååvnese.

Ringkh 1177 desnie maahta raeriem åadtjodh jallh ringkh Självmordslinjen / aemieluesemelinjese 90101 jis datne sïjhth naakenem soptsestidh dov aemielueseme-åssjeli bïjre.