Raerieh guktie buerebe damth

Jïjnjh gååvnesieh mah datnem baajnehtieh guktie datne psykiske damth. Naan darjomh maahtah jïjtje baajnehth mearan jeatjah geervebe maam akt darjodh. Daagkoe vuelelen naan raerieh åadtjoeh maam maahtah jïjtje darjodh guktie maahtah dov psykihken healsoem nænnoestidh jïh buerebe damtedh. Mujhtieh, maahta guhkiem vaasedh åvteli orre vaanh sjugniedidh. Ih daarpesjh gaajhkem seamma aejkien darjodh. Aelkieh maam akt darjodh maam dutnjien sjeahta daelie.

Naan darjomh mah datnem baajnehtieh guktie datne damth lea gïervebe jïjtje jeatjahtehtedh. Jis dan nåake damth jallh jis tsiehkieh gååvnesieh mah gïerve dov tsiehkiem jeatjahtehtedh jallh guktie datne damth, maahtah dåarjoem jïh viehkiem daarpesjidh juktie buerebe damtedh, vuesiehtimmien gaavhtan hokseste.

12 raerieh mah maehtieh dov psykiske healsoem nænnoestidh

Soptsesth gïejnie guktie datne damth

Soptsestidh dan bïjre guktie datne damth maahta viehkine årrodh jïjtjemdh guarkedh jïh dåarjoem åadtjodh gosse datne dam daarpesjh. Maahta aaj aelhkebe darjodh dov åssjeli jïh domtesi bïjre soptsestidh naakeninie gïejnie datne leajhtadihks. Voejhkelh giejnie soptsestalledh guktie datnine jïh guktie gåerede, jïlhts maahta gïerve damtedh. Seammalaakan goh gaajhke jeatjah, dellie aelhkebe sjædta jis haarjanidh.

Årroeh almetji ektesne mejstie hijven damth

Jearsoes damta jïh maahta jïjtjemse jeatjabinie årrodh lea vihkeles jis edtja hijven psykiske utnedh. Hijven sosijale relasjovnh dutnjien energijem jïh dåarjoem vadta gosse datne dam daarpesjh.

Svïhtjh jaabnan

Jaabnan fysiske darjomh darjodh lea hijven psykihken healsoen gaavhtan. Maahtah buerebe åeredh, buerebe konsentrasjovnem åadtjodh jïh destie asve jïh vaejvieh unnedieh. Gaajhke saavreme ryöknoe, jïh ånnetji fysiske darjome buerebe enn jis ih svïhtjh. Aaj smaave jeatjahdehtemh maehtieh naa varke hijven illedahkh vedtedh.

Åerieh jïh lïegkesth

Nuekies hijvenlaakan åeredh juktie maahta vuastalidh dovne fysiske jïh psykiske vaejvieh. Noere almetjh pruvhkieh medtie gaektsie luhkie tæjmoeh åeredh jïjjege jïh geerve almetjh medtie govhte luhkie tæjmoeh åeredh. Jis voerkes damth jïh hijvenlaakan vervies biejjien doekoe, dellie nuekies åarah. Gosse åarah aajla jïh kråahpe nuepiem utnieh vuajnoeh reejrehtidh jïh lïegkedidh.

Datnem jïh dov jïjtjedomtesem evtiedidh

Jïjtjedomtese lea guktie damth, jis murredh jïh datne aarvoem åtnah. Voestes sïlle jïjtjedomtesem evtiedidh jïh nænnoestidh lea voerkesvoetem jienedidh dan bïjre maam datne dov bïjre ussjedh jïh damth. Maahtah jïjtjedomtesem joekehtslaakan nænnoestehtedh, vuesiehtimmien gaavhtan orre darjomh pryövedh, nåake åssjaldahkh jïh domtesh dov bïjre haestedh, haarjanidh dov mïelh jiehtedh jallh ektiedimmieh gaavnedh gusnie aarvoem jïh vierhtiem damth. Daate vihth maahta dov psykihken healsoem nænnoestidh.

Årroeh gïemhpes datnine

Gïemhpes årrodh jïh jïjtjemse krööhkedh dellie datne jïjtjedomtesem åtnah, mij  jïjtjelaejhtemem tsyögkese. Aellieh dan jïjnjh jïh stoerre krïevenassh jïh vuartoeh jïjtjasse buektieh. Hijven jïjtjemse måjhtajehtedh ij guhte leah eevre  buerine. Haarjenh jïjtjemdh jïh dov daerpiesvoeth goltelidh jïh jïjtjemse gïetedidh goh buerie voelpe.

Vedtieh dov tïjjem jïh dov skraejrehkevoetem

Mubpide viehkiehtidh jïh eadtjohke årrodh dejnie aamhtesinie datne pryöjjedh, maahta domtesem ektievoetese jïh mïelem vedtedh dovne dutnjien jïh jeatjabidie. Akte domtese joekehts darjodh maahta mijjen murriedimmiem nænnoestehtedh. Jïjnjh vuekieh guktie maahta dåajmijesvoetem vuesiehtidh, vuesiehtimmien gaavhtan eadtjohkevoetem vuesiehtidh, hoksem jïh murriedimmiem vuesiehtidh dejtie almetjidie giejtie dov lïhke, jallh gihtjedh jis naaken viehkiem daarpesje. Maahta aaj jïjtjesyjhtehts barkedh jallh meatan årrodh dejnie aamhtesinie mah vihkele dutnjien.

Darjoeh rutijnh gusnie datne hijven domth

Rutijnh mijjen maadth-daerpiesvoetide vuesiehtimmien gaavhtan beapmoe, åereme, fysiske darjomh, lïegkedimmie jïh sosijale ektiedimmieh leah daerpies jis edtja healsose sjïehteladtedh. Aktem balansem utnedh barkoen, skuvlen, eejehtallemen jïh jeatjah aarhkebiejjiegyhtjelassi gaskem maahta dutnjien skreejredh hijven aarkebiejjiem utnedh. Maahta såemies aejkien rutijnh goh jïjtjetjirkeme jïh tråjjes, mohte daamtaj dåeriesmoerine sjidtieh jis nåake damta. Jïh dellie dah sïejhme aarkebiejjien rutijnh maehtieh sjïere vihkeles årrodh.

Aellieh raessesne

Muvhtene ij naan skaaram darjoeh jis raessesne. Bene maahta healsoem nåakelaakan baajnehtidh jis guhkiem raessesne. Dan gaavhtan vihkeles guarkedh jïh mejtie gåarede pryövedh maam akt dejnie darjodh mij raessiem sjugnede, jïermijes veanhtadimmieh jïjtse bïjre utnedh jïh astoem gaavnedh åeredh, saavredh jïh lïegkedidh. Dïhte dutnjien nuepiem vadta "batterijidie dievhtedh" jïh guhkiem åajsodh. Jis dan tjarki jallh guhkiem raessesne maahta daarpesjidh profesjonellen viehkiem ohtsedidh.

Gaavnh sjïehteles skjeermevaanh

Daatovrem, TV:m, mobijletellefovnem jïh nedtepreejrem nåhtadidh lea akte vihkeles bielie aarkebiejjeste gellide. Muvhten aejkien dah fer jïjnje dehtie eejehtimmeste vaeltieh jïh jeatjah vihkeles darjomijstie tïjjem valta, goh åereme, fysiske darjomh jïh sosijaale ektiedimmieh. Dïhte sisvege digitaale meedijinie maahta aaj datnem baajnehtidh guktie datnine. Dannasinie maahta hijven årrodh ussjedidh dov åtnoen bïjre, dovne tïjjen jïh sisvegen bïjre. Maahta viehkiehtidh aatide vuartasjidh mah darjoeh guktie datne hijven damth.

Geehtedh dov eejehtimmiem

Eejehtimmie mij mïelem utnedh maahta dov psykihken healsoem nænnoestidh. Dannasinie hijven jis pryövh maam akt darjodh maam lyjhkh jïh tuhtjh mïeltegs jïh gïeltegs. Maahta årrodh kultuvredarjomh, saavredh, eatneme jïh ålkoejieleme, jurjiehtimmie jallh gaertenebarkoe. Ij gååvnesh naan konklusjovne jallh reaktoe jallh båajhtode mij dïhte mïeltegs eejehtimmie. Ussjedh maam lyjhkh darjodh jïh mah dov ïedtjh, maam lyjhkh jïh daarpesjh .

Voejhkelh jååhkesjidh gïerve boelhkh jieliedisnie

Jeanatjommesidie boelhkh jieliedisnie utnebe gusnie mijjieh jueriedisnie, måarehks, tjoeperdibie jallh stråarkan domtebe. Dïhte pråvhka orrijidh. Dam ussjedidh jïh gïerve domtesh jååhkesjidh lea daamtaj viehkiem. Dellie maehtebe ånnetji raeffiem gaavnedh jïh ih daarpesjh loetemh ohtsedidh. Jååhkesjidh ij leah seamadidh , men jååhkesjdih tsiehkie lea guktie lea - raaktan daelie. Aaj vihkeles pryövoe lïegkedidh destie mestie gïerve sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan jis maam akt darjodh maam datne lyjhkh. Mohte jis dah vaejvies boelhkh guhkiem sjidtieh jïh dov aarkebiejjiem tjarki baajnehtieh, maahtah daarpesjidh viehkiem ohtsedidh.