Mii váikkuha min mielladearvvašvuhtii?

Min mielladearvvašvuhtii váikkuhit máŋggat dahkkit. Jearaldat lea das, maid
mii dahkat, mo mii eallit ja maid mii vásihit. Dat sáhttet leat sihke servodatdási, min lagašbirrasa ja individuála dahkkit. Min mielladearvvašvuohta rievdá maiddái eallima áigge. Eanaš olbmot vásihit mielladearvvašvuođaváttuid sierra eallinmuttuin. Váttut sáhttet leat sihke oanehisáigásaččat ja guhkesáigásaččat,
ja daid váttisvuođa dássi molsašuddá. Muhtimin mii dárbbašit veahki vai
veadjit buorebut.

Muhtun mielladearvvašvuhtii váikkuheaddji áššiid lea váddásut rievdadit,
dego fysalaš ja biologalaš dahkkiide dahje bajásgeassimii, go fas muhtun áššiide, dego eallinvuohkái ja eallindábiide lea álkit ieš váikkuhit.

Midjiide váikkuhit earret eará:

• biologalaš dahkkit, dego árbbálašvuohta, ahki ja sohkabealli
• eallindábit ja dearvvašvuođadilli almmolaččat
• mentála dahkkit, dego neuropsykiátralaš váttut, persovnnalašvuohta, kognitiivvalaš návccat ja vuostálastinnávccat mentála stressii
• sosiála dahkkit, dego bajásgeassineavttut, gaskavuođat, norpmat, kultuvra, ássandilli, ekonomalaš dilit, bargu ja skuvlen

Suodje- ja riskadahkkit

Mielladearvvašvuhtii váikkuheaddji dahkkiid gohčodit dábálaččat suodjedahkkin ja riskadahkkin.

Suodjedahkkit sáhttet leat ovdamearkka dihte buorre iešdovdu dahje lagaš ustit, buorre bargobiras dahje áiggeájanas, masa olmmoš duođaid liiko. Maiddái dearvvašlaš borran, jeavddalaš lihkadeapmi ja gokčevaš nagir leat dehálaččat.

Riskadahkkit leat suodjedahkkiid vuostegeahči. Riskadahkkit sáhttet leat šaddan bearrašis mas lea sorjavašvuođačuolmmat dahje máŋggat konflivttat, ekonomalaš váttisvuođat dahje dovdu, ahte ii heive jovkui. Dat sáhttá čuohcat dearvvašvuhtii. Buorre ášši lea ahte suodjedahkkit sáhttet láivudit riskadahkkiid váikkuhusaid, lasihit vuostálastinnávccaid mielladearvvašvuođabuohcuvuhtii ja addit buoret válmmašvuođaid deaivat eallima hástalusaid.