Mii lea mielladearvvašvuohta?

Mielladearvvašvuohta lea doaba mii sisttisdoallá máŋggaid sierralágan osiid, muhto oanehaččat dat muitala mo mii dovdat ja návddašit eallimis ja min kapasitehtas ceavzit eallima vuostálagain ja miehtálagain. Mielladearvvašvuohta lea goavdedoaba ja sisttisdoallá miela buresveadjima, mielladearvvašvuođaváttuid ja psykiátralaš dili.

Min mielladearvvašvuohta lea dehálaš oassi min almmolaš buresveadjimis, mo mii dovdat ja doaibmat árgabeaivve, ja váikkuha min gelbui ceavzit eallima sierralágan hástalusain. Mentála ja fysalaš dearvvašvuohta laktásit
ja váikkuhit nubbi nubbái, nu ahte jos mii fuolahit fysalaš dearvvašvuođas, de mis lea buoret eavttut veadjit mentálalaččat bures – ja nuppe gežiid.

Mielladearvvašvuohta ja miellabuohcuvuohta eai leat seamma áššit, muhto muhtumin doahpagat sehkkejuvvojit.

Mielladearvvašvuohta lea goavdetearbma, mii sisttisdoallá mentála buresveadjima, mielladearvvašvuođa váttuid ja psykiátralaš diliid
Miellabuohcuvuohta lea oktasaš doaba mielladearvvašvuođaváttuide ja psykiátralaš diliide.

Min mielladearvvašvuohta molsašuddá eallima áigge ja dasa váikkuhit máŋggat dahkkit, dego árbejuvvon raššodat, bajásgeassindilit, eallimadáhpáhusat, mo mis lea leamaš ekonomalaččat ja sosiálalaččat,
min vierut ja láhttemat, návccat gieđahallat streassa ja ollu eará.

Soames mielladearvvašvuhtii váikkuheaddji áššit leat rievdadeamis,
dego min vierut ja láhtten, go fas earáide dego árbbálašvuhtii ja bajásgeassindiliide lea váddásut dahkat maidege.

Mii lea mentála buresveadjin?

Buresveadjin dárkkuha ieš alddis dan ahte olmmoš ieš vásiha, ahte veadjá bures. Dat sáhttá leat sihke fysalaš ja mentála. Mentála buresveadjin dárkkuha dan mo mii reageret eallimis vásáhusaide, mo mii návddašit eallimis ja vásihitgo mii eallimii mearkkašumi. Jearaldagas leat maiddái návccat dovdat návddašeami ja doaivaga. Mentála buresveadjimii leat mihtilmasat maiddái vejolašvuođat dásset positiiva
ja negatiiva dovdduid, oažžut doarju ja lagaš ustibiid ja eará dehálaš sosiála gaskavuođaid, dovdat čatnašumi ja ovdánahttit ja olahit iežas potensiála.
Dat mii oažžu iešguhtege olbmo dovdat buresveadjima, sáhttá molsašuddat.

Mentála buresveadjima sáhttá oaidnit vuđolaš resursan ceavzit ja váldit vuostá eallima iešguđetlágan hástalusaid ja váttisvuođaid.

Lea maiddái servodaga ovdu ahte go ovttaskas olbmot vedjet mentálalaččat
bures ja sáhttet bargat dahje studeret ja ovdamearkka dihte buohccindieđiheami golut unnot.

Mentála buresveadjin ii leat seamma ášši go miellabuohcuvuođa váilun. Álbmoga gaskkas almmolaččat sáhttá oaidnit ahte mielladearvvašvuođa váttisvuođain dahje psykiátralaš dilis gillájeaddji olbmuin mentála buresveadjin lea maiddái unnit. Muhto ovttaskas olbmui dat sáhttá oidnot nuppe láhkai. Olmmoš sáhttá dovdat iežas dili vearrábun soames osiin, muhto ii nuppiin. Olmmoš sáhttá dovdat ahte lea áŧestuvvan ja sus sáhttet leat konsentrašuvdnaváttisvuođat barggus dahje skuvllas, muhto leat návccat ođđa ustitgaskavuođaide, ja dan bokte dovdat ilu ja mearkkašumi eallimis.

Mii lea miellabuohcuvuohta?

Miellabuohcuvuohta geavahuvvo sihke mielladearvvašvuođaváttuide ja psykiátralaš diliide. Miellabuohcuvuohta dagaha gillámuša dasa gii buohcá,
ja dávjá maiddái bearašlahtuide ja eará lagaš olbmuide. Váttisvuođat ja dilit
sáhttet váttásmuhttit normála doaimmaid, ovdamearkka dihte servvoštallama eará olbmuiguin, bargama dahje skuvlavázzima. Goitge dat mo mii veadjit sierralágan mielladearvvašvuođaváttisvuođaiguin ja psykiátralaš diliiguin, lea individuála. Olmmoš sáhttá dovdat iežas mentálalaččat buohccin almmá psykiátralaš
diagnosa haga.

Mielladearvvašvuođaváttut

Mielladearvvašvuođaváttisvuođat leat dábálaččat, ja buohkain sáhttet leat
streassa- ja áŧestusáigodagat dahje áŧestusdovdamušat dahje nagir- ja konsentrašuvdnaváttisvuođat. Dávjá dát leat normála reakšuvnnat eallima stressii. Váttisvuođat sáhttet leat láivvit dahje duođalaččat, ja sáhttet mannat meattá johtilit dahje bistit guhkit áiggi. Muhtumin mielladearvvašvuođaváttisvuođat sáhttet dagahit rumašlaš dávdamearkkaid, ovdamearkka dihte oaivebákčasa, čoavjebákčasa, čielgebákčasa dahje oaivejorrama.

Duođalaš váttisvuođat sáhttet hehttet árgabeaivvi dehálaš áššiiguin birgema – bargat, studeret, buđaldit áiggeájanasain, fuolahit alddis dahje earáin. Dábálaččat váttisvuođat mannet meattá iešalddes, ja leat maiddái áššit maid sáhttá dahkat
ieš vai veadjá vehá buorebut. Jos váttisvuođat joatkašuvvet guhká, sáhttá olmmoš dárbbašit dearvvašvuođafuolahusa veahki.

Psykiátralaš dilit

Psykiátralaš diliide gullet mielladearvvašvuođa buohcuvuođat ja syndromat, ovdamearkka dihte deprešuvdna, borranváddu ja alkohovllavulošvuohta. Dasa gullet maiddái neuropsykiátralaš váttut, dego ADHD ja autisma. Psykiátralaš diagnosa dahkan eaktuda ahte máŋggat kritearat divvet.

Olbmos leat earret eará máŋga sierralágan dávdamearkka guhkit áigodagas, ja dat dagaha mearkkašahtti gillámuša ja doaibmanávcca hedjoneami beaivválaš eallimis. Dávjá olmmoš dárbbaša omd. psykologa dahje doaktára divššu, muhto psykiátralaš dilit sáhttet maiddái iešalddis mannat meattá.

Iešsorbmen

Iešsorbmen dahjege iešsoardin lea iešdáhtolaččat iežas sorbmen. Máŋggat geat sorbmejit iežaset, gillájit deprešuvnnas dahje man nu eará miellabuohcuvuođas, muhto dávjá máŋggat sierra áššit ožžot olbmo sorbmet iežas. Dutkamušat čájehit, ahte iešsorbmemiid dahje iešsorbmengeahččalemiid duohken ii álo leat čielga áigumuš jápmit, muhto olmmoš háliida báhtarit garra bákčasiid, iige oainne eará geainnu eret sakka áŧestuhtti dilis.

Lea suorggahahtti go muhtun dadjá, ahte jurddaša sorbmet iežas dahje dahká maid nu mii vahágahttá su. Muhto bearraša, ustibiid ja dearvvašvuođafuolahusvuogádaga doarjagiin ja vehkiin lea vejolaš ceavzit dán kriissas. Iešsorbmemis ságastallan ii leat váralaš iige dat lasit riskka, ahte olmmoš sorbme iežas.

Jos dus leat iešsorbmenjurdagat

Orrugo du mielas nu issoras ahte jurddašat ahte eallin ii leat eallinveara? Leatgo dus jurdagat dahje plánat sorbmet iežat? Dalle dan ii galgga doallat iežas diehtun. Galggat ságastit soames olbmuin geasa luohtát, ohcalit dikšui dahje váldit oktavuođa doarjjaguovddážii. Iešsorbmenjurdagat leat dábálaččat ja veahkki lea oažžumis.

Čuojat 1177 vai oaččut rávvagiid dahje čuojat 90101 jos galggat ságastit geainna nu du iešsorbmenjurdagiid birra.