Cavgileamit veadjit buorebut

Leat máŋggat áššit mat váikkuhit dasa, mo don veaját mentálalaččat. Muhtun áššiide sáhtát váikkuhit ieš, go fas nuppiide lea váddásut. Vuolábealde leat cavgileamit maid sáhtát dahkat ieš ja mat nannejit du mielladearvvašvuođa
ja buoridit du veadjima. Muitte ahte ođđa vieruid dahkan sáhttá váldit áiggi.
Don it dárbbaš dahkat buot oktanaga. Álggat mas nu, mii heive dutnje juste dál.

Soames dovdduide váikkuheaddji áššiid lea váddásut rievdadit okto. Jos dovddat ahte veaját hui heittogit dahje leat dilit mat dahket váttisin rievdadit dili dahje
du veadjima, sáhtát dárbbašit doarjaga ja veahki vai veaját buorebut, ovdamearkka dihte dearvvašvuođafuolahusas dahjege dikšunfuolahusas.

12 cavgileami mat nannejit du mielladearvvašvuođa

Huma soapmásiin iežat veadjima birra

Dovdduid bidjan sátnin sáhttá veahkehit du áddet iežat ja oažžut veahki dalle go dan dárbbašat. Vejolašvuohta ságastit soapmásiin geasa luohtát ja muitalat iežat dovdduid birra, sáhttá maiddái veahkehit losses jurdagiid ja dovdduid gierdama. Geahččal fal ságastit soapmásiin iežat dovdduid ja veadjima birra, vaikko vel dat livččiige váttis. Dego buot earáge, dat veahkeha hárjehallama.

Golat áiggi olbmuiguin geat ožžot du veadjit bures

Dorvvolaš dilli ja vejolašvuohta leat iešiežainat earáiguin leat dehálaččat mentála buresveadjimii. Dearvvas sosiála gaskavuođat addet energiija ja dorjot dan dárbbašettiinat.

Lihkat jeavddalaččat

Jeavddalaš fysalaš lihkadeapmi lea buorre mielladearvvašvuhtii máŋgga ládje. Dat sáhttá oažžut du oađđit buorebut, buoridit konsentrašuvdnanávccaid ja dat sáhttá láivudit fuola ja áŧestusa. Buot lihkadeamis lea mearkkašupmi, ja veháš fysalaš lihkadeapmige lea buoret go ii ollenge. Smávva nuppástusainge sáhttet leat positiiva váikkuhusat oalle johtilit.

Vuorut oađđima ja áhpáiduvvama

Go oađđá doarvái, dat lasiha vuostálastinnávccaid sihke fysalaš ja mentála stressii. Nuorat dárbbašit dábálaččat sullii 8-10 diimmu nahkáriid ijas
ja rávesolbmot sullii 6-9 diimmu.
Jos don dovddat iežat virkui ja veaját bures beaivvi áigge, oađát vissásit doarvái. Nahkáriid áigge vuoigŋašiin ja rupmašis lea áigi áhpáiduvvat
ja gieđahallat dáhpáhusaid.

Ovdánahtte iežat ja iešdovddut

Iešdovdu lea dat ahte dovddat iežat leat duđavaš ja árvvolaš. Vuosttaš lávki iešdovddu ovdánahttimis ja nannemis lea lasihit diđolašvuođa das, maid don jurddašat ja mo dovddat iežat. Sáhtát nannet iežat iešdovddu máŋgga ládje, ovdamearkka dihte ođđa áššiid geahččalemiin, iežat negatiivvalaš jurdagiid
ja dovdduid hástalemiin, iežat oaiviliid ovdanbuktima hárjehallamiin dahje ohcamiin áššeoktavuođaid, gos dovddat leat árvvusadnon. Dat sáhttá bealistis nannet du mielladearvvašvuođa.

Leage šiega alccet

Ustitlaš ja ipmirdeaddji iežas guovdu dárkkuha maiddái iešoassádallama,
man sáhttá atnit maiddái ieškritihka vuostegeahčin. Geahččal bidjat govttolaš gáibádusaid ja govttolaš vuordámušaid alccet. Lea buorre muittuhit, ahte giige ii leat dievaslaš. Hárjehala guldalit iežat ja dárbbuidat ja láhtte iežainat dego lagaš ustibiin.

Atte iežat áiggi ja čatnaseami

Nuppiid veahkehemiin ja oassálastimiin áššiide main duođaid beroštat, sáhtát duddjot servodatlaš dovddu ja mearkkašumi alccet ja earáide. Nuppástusa dovdu sáhttá nannet iežamet buresveadjima. Leat máŋggat vuogit čájehit
iežas čatnaseami, ovdamearkka dihte nu ahte čájeha beroštumi, fuolaheami
ja fuopmášumi lagaš olbmuide dahje jearrá jos muhtun dárbbaša veahki. 
Dat sáhttá leat maiddái friddjadáhtolaš bargu dahje beroštupmi áššiin, main duođaid berošta.

Ráhkat rutiinnaid mat ožžot du veadjit bures

Rutiinnat iežamet vuođđodárbbuide dego borramuš, nagir, fysalaš lihkadeapmi, áhpáiduvvan ja sosiála gaskavuođat, leat vealtameahttumat dearvvašvuođa eavttuid ráhkadeapmái. Dássedeattu gávdnan barggu, skuvlla, astoáiggi ja eará árgabeaivvi doaimmaid gaskka sáhttá veahkehit du veadjit bures árgabeaivve.  Rutiinnat sáhttet muhtimin orrut leamen diehttelasat ja láitasat, muhto dávjá dat gillájit jos olmmoš veadjá heittogit. Ja dalle dábálaš rutiinnat sáhttet leat earenoamáš dehálaččat.

Stresse áššálaččat

Stressen muhtumin ii leat vahátlaš. Muhto guhkesáigge streassa vásiheapmi sáhttá čuohcat du dearvvašvuhtii. Danin lea dehálaš ipmirdit ja vejolašvuođaid mielde geahččalit dahkat maid nu streassa dahkkái, bidjat alcces govttolaš vuordámušaid ja gávdnat áiggi oađđimii, fysalaš lihkadeapmái ja áhpáiduvvamii. Dat addá dutnje vejolašvuođa “láddet báhtteriid” ja gierdat guhkit áigge.
Jos streassas šaddá menddo lossadin dahje guhkesáigásažžan, olmmoš sáhttá gártat ohcat ámmátveahki.

Gávnna bistevaš šearbmavieruid

Dihtora, TV, mobiilatelefovnna ja tableahta geavaheapmi lea dehálaš oassi máŋgasa beaivválaš eallimis. Muhtumin šearbmaáigi doalvu menddo stuorra oassi astoáiggis ja gilvvohallá eará dehálaš áššiiguin, dego nahkáriin, fysalaš lihkademiin ja sosiála gaskavuođaiguin. Digitála media sisdoallu sáhttá maiddái váikkuhit dasa, mo veaját. Danin sáhttá leat buorre smiehttat geavaheami,
áiggi ja sisdoalu. Dat sáhttá veahkehit du konsentreret dahjege vuodjut áššiide, mat ožžot du veadjit bures.

Ane ávkin iežat astoáiggi

Jierpmálaš astoáigi sáhttá nannet du mielladearvvašvuođa. Danin lea dehálaš jos geahččalat geavahit áiggi masa nu, masa liikot ja mii lea jierpmálaš ja bálkkaša du. Dat sáhttá leat buot kulturdoaimmas, trenemis, luonddus ja olgodaddamis málesteapmái dahje gilvvagárddi dikšumii. Eai leat matge jierpmástallamat dahje riekta dahje boastut go lea jearaldat das, mii lea bálkkašeaddji astoáigi. Álggat alddis ja iežat beroštumiin, maidda liikot ja maid dárbbašat.

Geahččal dohkkehit ahte eallimis leat mihtolagat ja vuostálagat

Eatnasiin mis leat eallimiinnámet áiggit, goas leat skurtnjagan, áŧestuvvan, suhttan dahje streassaluvvan. Dábálaččat dat mannet meattá. Dain jurdagiin vuoiŋŋasteapmi ja váttes dovdduid dohkkeheapmi dávjá veahkehit. Ná sáhttit gávdnat dihto ráfi, eatge mii dárbbaš ohcat čovdosiid. Dohkkeheapmi ii dárkkut vuolláneami, muhto dan dohkkeheapmi ahte dilli lea nugo lea – juste dál. Lea maiddái dehálaš geahččalit oažžut bottuid das mii lea váttis, ovdamearkka dihte nu ahte bargá dan, masa liiko. Muhto jos unohas áigodagat guhkkot ja váikkuhit du beaivválaš eallimii, sáhtát gártat ohcat veahki.