Statistihkka das mo mii Ruoŧas veadjit

Measta ovcci logi ruoŧŧelaččain vásihit ahte sis lea buorre mentála buresveadjin ja proseantaossodat lea alimus ahkejoavkkus 65-84 jagi. Mentála buresveadjin dárkkuha earret eará dan, ahte olmmoš geahččá positiivvalaččat boahttevuhtii, dovdá iežas ráfálažžan, jurddaša čielgasit ja sáhttá gieđahallat čuolmmaid buriin vugiin.

Vaikko eatnasat dadjet veadjit bures, de máŋggat muitalit ahte vásihit muhtumin mielladearvvašvuođačuolmmaid, dego fuola, áŧestusa, streassa ja nagirváttisvuođaid. Eatnasiin leat láivvit váttisvuođat.

Skuvlamánáid dearvvašvuođahárjáneamit -dutkamuš (Skolbarns hälsovanor) dahkko juohke njealját jagi 11-, 13- ja 15-jahkásaš mánáide. 1980-logu beallemuttu rájes leat iešalmmuhuvvon mentála ja fysalaš čuolmmat lassánan skuvlamánáid gaskkas Ruoŧas, eanaš 13- ja 15-jahkásaš nieiddaid gaskkas, muhto maiddái mentála čuolmmat dego fuolla, áŧestus, streassa ja nagirváttisvuođat leat lassánan boarrásut ahkejoavkkus (16–84 jagi) maŋimuš 20 jagi áigge. Jos geahččat barggolašvuođa ektui, de mentála čuolmmaid almmuhit eanet studeanttat ja bargguheamit go dat geat leat barggus.

Ballu, fuolla ja áŧestus

Badjelaš 40 proseantta álbmogis dadjá, ahte sii vásihit váttisvuođaid, fuola dahje áŧestusa. Stuorámus oasis jearaldagas leat láivvit váttisvuođat.

Ballu, fuolla ja áŧestus leat dábálut nuorat olbmuid gaskkas go boarrásut olbmuid. Nuoramus ahkejoavkkus dadjet, ahte sis leat leamaš láivves dahje lossa váttisvuođat. Boarrásut olbmuid gaskkas juohke goalmmádis leat dát čuolmmat.

Dat lea juoba dábálut nissonolbmuid go dievdduid gaskkas. Juohke nuppi nissonolbmos ja juohke goalmmát dievddus leat leamaš láivves dahje váttis ballu-, fuolla- dahje áŧestusčuolmmat. Nuorra 16-19-jahkásaš nissonolbmuid joavku almmuha eanemus, ahte leat ballu-, fuolla- dahje áŧestusčuolmmat. 50 proseanta almmuha, ahte leat láivves čuolmmat ja vel 23 proseanttas leat duođalaš čuolmmat.

Maŋimuš logijagiid leat iešalmmuhuvvon ballu, fuolla ja áŧestus lassánan ruoŧŧelaččaid gaskkas jagi 2011 31 proseanttas 43 prosentii jagi 2021. Eatnasiin jearaldagas leat láivvit čuolmmat, muhto 7 proseanttas leat váddásut dávdamearkkat. Buot ahkejoavkkuin nissonolbmot almmuhit eanet fuola ja áŧestusa go dievddut,
ja dat lea dábáleamos nuorra nissonolbmuid gaskkas (16–29 jagi). 2021 duođalaš fuolas ja áŧestusas almmuhedje 23 proseantta nuorra nissonolbmuin.
2011 vástideaddji lohku lei 9 proseantta. Nuorra dievdduid guovdu lassáneapmi lea seamma ládje, muhto jagi 2011 5 proseanttas 9 prosentii jagi 2021.

Nagirčuolmmat

Badjelaš 40 proseantta álbmogis dadjá, ahte sis leat nagirváttisvuođat. Boarrásut olbmuin leat dávjjit nagirváttisvuođat go nuorabuin. Nagirváttisvuođat orrot lassáneamen 40-50-ahkeluohkás. Nagirváttisvuođat leat maiddái almmolaččat dábálut nissonolbmuid go dievdduid gaskkas. 45-64 -ahkásaččaid joavkkus badjelaš bealli nissonolbmuin almmuha, ahte sis leat láivves dahje duođalaš nagirváttisvuođat.

Aktonasvuohta ja sierraneapmi

Sullii juohke njealját 16-jahkásaččain ja das boarrásut álbmogis vásiha, ahte aktonasvuohta ja sierraneapmi váivvidit. Eanaš oassi vásiha láivves váttisvuođaid, muhto soapmásiin leat duođalaš váttisvuođat. Dat molsašuddá sierra ahkeluohkáid gaskkas. Aktonasvuohta ja sierraneapmi leat dábálepmosat nuorra rávesolbmuin ja badjel 85-jahkásaččain.

Deprešuvdna

Deprešuvdna lea okta dábáleamos psykiátralaš diagnosain rávesolbmuid gaskkas. Buohkanassii measta juohke viđát olmmoš Ruoŧas dadjá, ahte sutnje lea dahkkon deprešuvnna diagnosa muhtin muttus. Deprešuvdna lea guovtte geardde dábálut nissonolbmuid gaskkas go dievdduid.

Streassa

Sullii juohke guđát olmmoš vásiha ahte lea streassaluvvan. Statistihkka čájeha ahte dábálepmosit streassa vásihit nissonolbmot ja nuorat, muhto maiddái studeanttat, bargguheamit ja guhkesáiggebuohccindieđihuvvon olbmot. Stressii laktáseaddji buohcuvuođat leat lassánan máilmmiviidosaččat 1990-logus ja leat dál okta dábáleamos sivain guhkesáiggebuohccindieđiheapmái. Sullii 40 proseantta buot otná buohccindieđihemiin sorjájit stressii laktáseaddji buohcuvuođas.