Mikäs psyykkinen terhveys on?

Psyykkinen terhveys on termi joka sisältää monta eri asiaa, mutta lyhysti se on sitä kunka met jaksama ja triivastuma elämässä ja meän kykyä selvitä elämän eri mielentilantheissa. Psyykkistä terhveyttä käytethään paraplyyterminä ja siihen kuuluvat sekä hyvinvointi, vaivat ja psykiaatriset prupleemit.

Meän psyykkinen terhveys on tärkeä osa meän ylheisestä hyvinvoinista, kunka met voima ja toimima arkipäivässä ja vaikutamma ja pystymä selvithään elämän eri vaatimuksia. Psyykkinen ja fyysinen terhveys kuuluvat yhtheen ja vaikuttavat toishiin. Jos met huolehtimma meän fyysisestä terhveyestä met saama paremat eelytykset ellää hyvin psyykkisesti – ja toisin päin.

Psyykkinen terhveys ja psyykkinen saihraus ei ole sama asia, mutta termiä sekotethaan joskus yhtheen.

Psyykkistä terhveyttä käytethään paraplyyterminä johonka psyykkinen hyvinvointi, psyykkiset vaivat ja psykiaatriset tilantheet kuuluvat.
Psyykkistä saihrautta käytethään kokoelmaterminä psyykkisille vaivoile ja psykiaatrisille tilantheile.

Meän psyykkinen terhveys vaihtellee elämän läpi ja sitä vaikuttaa läjä faktoria, niinku perinölinen herkkyys, kasvantiaijan ehot, elämäntapahtumat, kunka meilä on ekonoomisesti ja sosiaalisti, tavat ja käytäntö, kyky ette hantteerata rasituksia ja muuta.

Vissiä asioita jokka vaikuttavat psyykkistä terhveyttä mennee muuttaa, niinku meän tapoja ja käytäntöä. Muile faktorile taas on hankalampi tehhä mithään, niinku esimerkiksi mitä on periny ja lapsuuven oppia kotiaikana.

Mitäs psyykkisellä hyvinvoinila meinathaan?

Hyvinvoinin perustana on sitä ette kokkee ittensä voivan hyvin. Se saattaa olla niin fyysisesti ko psyykkisesti. Psyykkinen hyvinvointi on sitä kunka met reakeeraama siiheen mitä met koema elämässä, kunka met triivastumma olemassaolon kans ja jos met tunnema ette elämässä on merkitystä. Se on kans siittä ette pystyä tuntheen nautintoa ja lystiä. Jokku muut asiat jokka tunnistavat psyykkistä hyvinvointia on maholisuuet ette palanseerata positiiviä ja nekatiiviä tuntheita, pittää tukevia ja likheisiä kaveria ja tärkeitä sosiaalisia suhtheita, tuntea yhteyttä, ja ette kehittyä ja pystyä totheuttamhaan omat maholisuuvet. Se mikä saapi ihmisen tuntheen hyvinvointia saattaa vaihtella.

Psyykkistä hyvinvointia saattaa nähhä perusresyrsinä ette pystyä pärjäähmään ja hoithaan elämän eri vaatimuksia ja hankaluuksia. Se on kans etu yhtheiskunnale ko yksityiset voivat hyvin ja saattavat olla töissä eli eli opiskella, ja ette, esimerkiksi siukkakirjotuksitten kostanukset vähenevät.

Psyykkinen hyvinvointi ei ole sama asia ko ette psyykkistä saihrautta puuttuu. Ylheisesti mennee huomata ette niilä joila on psyykkisiä vaivoja eli psykiaatrisia prupleemia niilä on kans heijompi hyvinvointi. Mutta yksityisele se saattaa olla erinlaista. Henkilö saattaa voija huonostivississä paikoissa mutta ei toisissa. Saattaa esimerkiksi tuntea kiusaa ja ette on vaikea keskittyä työhöön eli koulussa, mutta ette on hyvä kyky saa kaveria, ja sen mukhaan tuntea iloa ja elämän tarkotusta.

Mikäs psyykkinen epäterhveys on?

Psyykkistä saihrautta käytethään useasti niin psyykkisistä vaivoista ko psykiaatrisista tilantheista. Psyykkinen saihraus aiheuttaa kärsimistä sille jollekko se sattuu ja useasti perejäsenille ja muile likhiisille henkilöilekki. Vaivat ja tilantheet saattavat tehhä hankalaksi ette toimia tavalisesti, esimerkiksi ette olla yhessä muitten ihmisitten kans, olla töissä eli kulkea koulua. Kunka met jaksama eri psyykkisissä vaivoissa ja psykiaatrisissa tilantheissa on kuitenki intivityelliä. Yks henkilö saattaa voija psyykkisesti huonosti ilman psykiaatrista tiaknoosia.

Psyykkisiä vaivoja

Psyykkiset vaivat on tavaliset, ja kaikin saattavat joskus olla stressissä, kiusoissa, tuntea tuskaa, hankala nukkua eli keskeytyä. Useasti net on normaalit reaksuunit elämän vaatimukshiin. Vaivat saattavat olla lievät eli hankalat ja net saattavat mennä yli hoppua eli pysyä pitemphään. Joskus psyykkiset vaivat saattavat kans antaa ruuhmiilisia oihreita, esimerkiksi päänsärkyä, vattankipua, sölänkipua eli huimausta.

Hankalat vaivat saattavat tehhä vaikeaksi toimittaa arkipäivän tärkeitä asioita – esimerkiks olla töissä, opiskella, harrastaa jotaki ainetta eli pittää huolta ittestä ja muista. Usseimiten vaivat menevät yli ittesthääns. Niitä on kans asioita mitä saattaa itte tehhä ette voija paremin. Jos vaivat on pitkänaikhaiset sitä saattaa tarvita hoijon apua.

Psykiaatrisia tilantheita

Psykiaatrishiin prupleemhiin räknäthään psyykkiset saihrauet ja syntroomit, esimerkiksi tepresuuni, menetetty ruokahalu ja liialinen alkohoolinkäyttö. Luokhaan kuuluvat kans neuropsykiaatriset toimintaestheet, esimerkiksi adhd ja autismi. Ennen ko tiaknoosia saatethaan antaa useampia kriteeriä pittää täyttää. Henkilöllä on esim usseita eri oihreita pitempännä aikakautena, se aiheuttaa suurta kärsimistä ja huonompaa kykyä toimia arkipäivässä. Useasti sitä saattaa tarvita hoitoa esim psykolookilta eli lääkäriltä, mutta psyykkiset vaivat saattavat kans mennä yli ittensthääns.

Ittemurha

Ittemurha, eli syisiiti, on ette tahalansa lopettaa oman elämän. Monela, jokka lopettavat oman elämän, on masenus eli joku muu mielenkipu , mutta useasti se on monet eri asiat jokka tekevät ette ihminen lopettaa elämänsä. Tutkimus näyttää ette monen ittemurhan eli ittemurhayrityksen takana ei aina ole selvää tarkotusta, ko ette se pareminki on kyse siittä ette henkilö haluaa paeta vaikeasta kivusta eikä näe muuta tietä kauhean tuskasesta oloista.

Se on pölättävvää ko joku sannoo ette hään meinaa lopettaa elämänsä eli tehhä jotaki ette tärävätä itteä. Mutta perheen, kaveritten ja saihraanhoijon tuela ja avula sitä saattaa päästä läpi kriisin. Se ei ole vaaralista praatia ittemurhasta eikä se lissää riskiä ette henkilö ottaa elämänsä.

Jos sulla on ittemurhahunteerinkiä

Voiks niin huonosti ette sie hunteeraat tappaa ittestti? Onkos sulla hunteerinkiä eli suunitteletkos sie lopettaa elämän? Silloin sie et piä salata sitä. Sie tarttet praatia jonku kans ketä sie luotat, hakea hoitoa eli ottaa yhtheyttä tukisjuurin kans. Se on tavalista ette on ittemurhahunteerinkiä. Siihen saattaa saa apua.

Soita 1177 sie saat neuvoja eli soita Ittemurhalinjale/Självmordslinjen telefooninumero 90101 jos sie tarttet puhua jonku kans sinun ittemurhanhalusta.