Mitä mielenterveys on?

Mielenterveys on käsite, joka kattaa monia eri asioita, mutta lyhyesti sanottuna kyse on siitä, miten voimme, miten pystymme nauttimaan elämästä ja miten selviydymme elämän ylä- ja alamäistä. Mielenterveys on kattotermi, ja se sisältää sekä henkisen hyvin- ja pahoinvoinnin että mielenterveyden häiriöt.

Mielenterveytemme on tärkeä osa yleistä hyvinvointiamme eli sitä, miten voimme ja pystymme toimimaan arjessa, ja se vaikuttaa kykyymme selviytyä elämän erilaisista haasteista. Henkinen ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä ja vaikuttavat toisiinsa, joten jos pidämme huolta fyysisestä terveydestämme, meillä on paremmat edellytykset voida hyvin myös henkisesti – ja päinvastoin.

Mielenterveys ja mielenterveyden ongelmat eivät ole sama asia, mutta käsitteitä käytetään joskus sekaisin.

Mielenterveys on yläkäsite, joka kattaa henkisen hyvin- ja pahoinvoinnin sekä mielenterveyden häiriöt.
Mielenterveyden ongelma on kollektiivinen termi, joka kattaa henkisen pahoinvoinnin ja mielenterveyden häiriöt.

Mielenterveytemme vaihtelee koko elämämme ajan, ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten perinnöllinen alttius, lapsuuden olosuhteet, elämäntapahtumat, taloudellinen tilanteemme, sosiaaliset suhteemme, tapamme ja tottumuksemme, kykymme käsitellä stressiä ja monet muut asiat.

Voimme vaikuttaa joihinkin mielenterveyteen vaikuttaviin asioihin, kuten tottumuksiimme ja käyttäytymiseemme, kun taas toisille on vaikeampi tehdä mitään, kuten perintötekijöille ja kasvatukselle.

Mitä tarkoitetaan henkisellä hyvinvoinnilla?

Hyvinvoinnissa on pohjimmiltaan kyse siitä, että ihminen kokee itse voivansa hyvin. Se voi tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Henkisessä hyvinvoinnissa on kyse siitä, miten reagoimme siihen, mitä elämässämme tapahtuu, miten nautimme elämästä ja koemmeko, että elämällämme on tarkoitus. Kyse on myös elämän nautinnoista ja iloista. Muita mielen hyvinvoinnille tyypillisiä asioita ovat kyky tasapainottaa positiivisia ja negatiivisia tunteita, tukea antavat ja läheiset ystävät ja muut tärkeät sosiaaliset suhteet, sitoutumisen tunne sekä oman potentiaalinsa kehittäminen ja saavuttaminen. Ihmiset voivat kokea hyvinvointia monin eri tavoin.

Henkisen hyvinvoinnin voi nähdä perustavanlaatuisena voimavarana, jonka avulla ihminen voi kohdata elämän erilaisia haasteita ja vaikeuksia ja selviytyä niistä. Myös yhteiskunta hyötyy siitä, että yksilöt voivat henkisesti hyvin ja pystyvät tekemään työtä tai opiskelemaan ja että esimerkiksi sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset pienenevät.

Henkinen hyvinvointi ei ole sama asia kuin mielenterveyden ongelmien puuttuminen. Väestötasolla voidaan havaita, että ne, joilla on psyykkisiä vaikeuksia tai mielenterveyden häiriöitä, voivat myös henkisesti huonommin. Mutta yksilötasolla tilanne voi näyttää erilaiselta. Saatat tuntea olosi huonoksi joillakin elämänalueilla, mutta et kaikilla. Saatat esimerkiksi olla huolestunut ja sinulla voi olla vaikeuksia keskittyä töissä tai koulussa, mutta pystyt hyvin luomaan ystävyyssuhteita ja voit siten tuntea iloa ja elää mielekästä elämää.

Mitä mielenterveyden ongelmat ovat?

Käsitettä mielenterveyden ongelma käytetään usein sekä henkisestä pahoinvoinnista että mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat kärsimystä kokijalleen ja usein myös hänen perheenjäsenilleen ja muille läheisilleen. Pahoinvointi ja ongelmat voivat vaikeuttaa normaalia toimintaa, esimerkiksi kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, työntekoa tai koulunkäyntiä. Se, miten pystymme elämään erilaisten mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden kanssa, on kuitenkin yksilöllistä. Henkilö saattaa voida henkisesti huonosti, vaikka hänellä ei ole psykiatrista diagnoosia.

Henkinen pahoinvointi

Henkinen pahoinvointi on yleistä, ja kuka tahansa voi olla ajoittain stressaantunut tai huolestunut, tuntea ahdistusta tai kärsiä uni- tai keskittymisvaikeuksista. Nämä ovat usein normaaleja reaktioita elämän paineisiin. Oireet voivat olla lieviä tai vakavia, ja ne voivat mennä ohi nopeasti tai kestää pidempään. Joskus henkinen pahoinvointi voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsavaivoja, selkäkipua tai huimausta.

Vakavat ongelmat voivat vaikeuttaa selviytymistä arjen tärkeistä asioista – työnteosta, opiskelusta, harrastuksista tai itsestä ja muista huolehtimisesta. Useimmiten pahoinvointi helpottaa itsekseen, ja on myös asioita, joita tekemällä voit kohentaa omaa oloasi. Jos ongelmat pitkittyvät, saatat tarvita apua terveydenhuollon ammattilaisilta.

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöitä ovat mielisairaudet ja oireyhtymät, kuten masennus, syömishäiriöt ja alkoholiriippuvuus. Näihin kuuluvat myös neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD tai autismi. Psykiatrinen diagnoosi edellyttää useiden kriteerien täyttymistä. Henkilöllä on esimerkiksi useita erilaisia oireita pitkän ajan kuluessa, ja ne aiheuttavat merkittävää kärsimystä ja heikentävät yksilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Joskus saatetaan tarvita psykologin tai lääkärin apua, mutta mielenterveyden häiriöt voivat myös mennä ohi itsestään.

Itsemurha

Itsemurha tarkoittaa oman hengen tahallista riistämistä. Monella itsemurhaan päätyneellä ihmisellä on ollut masennusta tai jotain muita mielenterveyden ongelmia, mutta itsemurhan taustalla on usein monia erilaisia tekijöitä. Tutkimukset osoittavat, että monesti itsemurhan tai itsemurhayrityksen takana ei itse asiassa ole aikomusta kuolla, vaan kyse on pikemminkin siitä, että henkilö haluaa paeta voimakasta tuskaa eikä näe muuta ulospääsyä erittäin ahdistavasta tilanteesta.

On pelottavaa, kun joku sanoo aikovansa tappaa itsensä tai tehdä jotain satuttaakseen itseään. Perheen, ystävien ja terveydenhuoltojärjestelmän tuella ja avulla kriisistä voi kuitenkin olla mahdollista selviytyä. Itsemurhasta puhuminen ei ole vaarallista, eikä se lisää kyseisen henkilön itsemurhariskiä.

Jos sinulla on itsemurha-ajatuksia

Tuntuuko sinusta niin pahalta, että elämä ei ole mielestäsi elämisen arvoista? Ajatteletko tai suunnitteletko itsemurhan tekemistä? Älä siinä tapauksessa jää pohtimaan asioita yksin. Sinun on syytä päästä puhumaan jonkun luotettavan henkilön kanssa, hakea apua tai ottaa yhteyttä tukipuhelimeen. Itsemurha-ajatukset ovat yleisiä, ja niihin on saatavilla apua.

Soita numeroon 1177 saadaksesi neuvoja tai Itsemurhalinjalle (Självmordslinje) numeroon 90101, jos haluat puhua jonkun kanssa itsemurha-ajatuksistasi.