Vinkkejä parempaan vointiin

Monet asiat vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiisi. Joihinkin asioihin voit vaikuttaa itse, kun taas joillekin on vaikeampi tehdä mitään. Alla on joitain vinkkejä siitä, miten voit itse vahvistaa mielenterveyttäsi ja hyvinvointiasi. Muista, että uusien tapojen omaksuminen voi viedä aikaa. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea kerralla. Aloita jostakin, joka sopii sinulle juuri nyt.

Joitakin omaan oloon vaikuttavia asioita on vaikeampi muuttaa itse. Jos voit erittäin huonosti tai et pysty olosuhteiden takia parantamaan hyvinvointiasi, saatat tarvita tukea ja apua vointisi parantamiseen esimerkiksi terveydenhuollosta.

12 vinkkiä oman mielenterveyden vahvistamiseen

Puhu jonkun kanssa siitä, miten voit

Tunteiden pukeminen sanoiksi voi auttaa sinua ymmärtämään itseäsi ja saamaan tukea, kun sitä tarvitset. Puhuminen luotettavan henkilön kanssa siitä, miltä sinusta tuntuu, voi myös helpottaa raskaiden ajatusten ja tunteiden kanssa elämistä. Joten yritä puhua jonkun kanssa siitä, miten voit ja miltä sinusta tuntuu, vaikka se saattaa tuntua vaikealta. Harjoitus voi tehdä tässäkin asiassa mestarin.

Vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi

Turvallisuuden tunne ja mahdollisuus olla oma itsensä yhdessä muiden kanssa on tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta. Terveet sosiaaliset suhteet antavat sinulle energiaa ja tukea, kun sitä tarvitset.

Harrasta liikuntaa säännöllisesti

Säännöllinen liikunta on monin tavoin hyväksi mielenterveydelle. Se voi auttaa sinut nukkumaan paremmin, tukea keskittymiskykyäsi ja lievittää huolta ja ahdistusta. Kaikki liike lasketaan, ja jo pienikin fyysinen aktiivisuus on parempi kuin ei mitään. Pienilläkin muutoksilla voi olla suhteellisen nopeasti positiivisia vaikutuksia.

Aseta uni ja palautuminen etusijalle

Riittävä uni parantaa vastustuskykyä sekä fyysistä että henkistä stressiä vastaan. Nuoret tarvitsevat yleensä noin 8–10 tuntia unta yössä ja aikuiset noin 6–9 tuntia. Jos tunnet olosi päiväsaikaan virkeäksi ja aikaansaavaksi, nukut todennäköisesti tarpeeksi. Unen aikana aivoilla ja keholla on aikaa toipua ja käsitellä kokemaasi.

Kehitä itseäsi ja vahvista itsetuntoasi

Itsetunto tarkoittaa, että olet tyytyväinen itseesi ja tunnet olevasi arvokas. Ensimmäinen askel kohti parempaa ja vahvempaa itsetuntoa on oppia tiedostamaan, miten suhtaudut itseesi. Voit vahvistaa itsetuntoasi eri tavoin, kuten kokeilemalla uusia asioita, haastamalla itseesi kohdistamiasi negatiivisia ajatuksia ja tunteita, harjoittelemalla mielipiteidesi ilmaisemista tai etsimällä tilanteita, joissa tunnet olevasi arvokas ja arvostettu. Tämä voi puolestaan vahvistaa mielenterveyttäsi.

Ole kiltti itsellesi

Itsensä kohteleminen ystävällisesti ja ymmärtäväisesti on itsemyötätuntoa, jota voidaan pitää myös itsekritiikin vastakohtana. Pyri asettamaan itsellesi kohtuullisia vaatimuksia ja odotuksia. Sinun on hyvä pitää mielessäsi, että kukaan ei ole täydellinen. Opettele kuuntelemaan itseäsi ja omia tarpeitasi, ja kohtele itseäsi niin kuin kohtelisit läheistä ystävääsi.

Anna aikaasi ja sitoudu

Muiden auttaminen ja sinua kiinnostaviin asioihin paneutuminen voi tarjota yhteisöllisyyden ja merkityksen tunteita sekä sinulle että muille. Voimme paremmin, kun koemme, että voimme vaikuttaa asioihin. Voit osoittaa sitoutumistasi monin tavoin, kuten olemalla kiinnostunut muista ja huomaavainen heitä kohtaan ja huomioimalla läheisesi tai kysymällä, tarvitseeko joku apua. Kyse voi olla vaikkapa vapaaehtoistyöstä tai johonkin sinua kiinnostavaan asiaan paneutumisesta.

Luo rutiineja, jotka lisäävät hyvinvointiasi

Ravinnon, unen, liikunnan, palautumisen ja sosiaalisten suhteiden kaltaisia perustarpeitamme koskevat rutiinit ovat välttämättömiä terveyden edellytyksiä. Tasapainon löytäminen työn, koulun, vapaa-ajan ja muiden arjen askareiden välillä voi auttaa sinua tuntemaan olosi hyväksi arjessa. Rutiinit voivat joskus tuntua itsestään selviltä ja tylsiltä, mutta jos vointi on huono, niistä usein tingitään. Ja juuri silloin tavalliset päivittäiset rutiinit voivat olla erityisen tärkeitä.

Stressaa sopivasti

Stressaantuminen ei aina ole haitallista. Voimakas pitkäkestoinen stressi voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti terveyteesi. Siksi sinun on tärkeää ymmärtää, mitkä asiat aiheuttavat stressiä, ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan tekemään näille asioille jotakin, asettaa itsellesi kohtuullisia odotuksia ja varata aikaa unelle, liikunnalle ja palautumiselle. Se auttaa sinua ”lataamaan akkujasi” ja jaksamaan paremmin. Jos stressi kasvaa liian suureksi tai pitkittyy, saatat joutua hakemaan ammattiapua.

Kiinnitä huomiota ruutuaikaan

Tietokoneen, television, matkapuhelimen ja tabletin käyttö on tärkeä osa monen ihmisen arkea. Joskus ruutuaika haukkaa liian suuren osan vapaa-ajasta ja syrjäyttää muut tärkeät asiat, kuten unen, liikunnan ja sosiaaliset suhteet. Myös digitaalisen median sisältö voi vaikuttaa siihen, miten voit. Siksi sinun kannattaa miettiä digitaalisen median käyttöäsi sekä siihen kuluvan ajan että sen sisältöjen suhteen. Se voi auttaa sinua keskittymään asioihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä.

Hyödynnä vapaa-aikaasi

Mielekäs vapaa-aika voi vahvistaa mielenterveyttäsi. Siksi sinun kannattaakin käyttää aikaasi asioihin, joista nautit ja jotka koet merkityksellisiksi ja palkitseviksi. Tällaisia asioita voivat olla kulttuurin tai liikunnan harrastaminen, luonnossa liikkuminen ja ulkoilu, ruoanlaitto tai puutarhanhoito. Kysymykseen siitä, mikä on virkistävää vapaa-ajan puuhaa, ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Mieti omista lähtökohdistasi, mistä pidät ja mitä tarvitset.

Pyri hyväksymään elämän myötä- ja vastoinkäymiset

Useimmilla meistä on elämässä jaksoja, jolloin olemme masentuneita, huolissamme, vihaisia tai stressaantuneita. Ne menevät yleensä ohi. Tämän ymmärtäminen ja vaikeiden tunteiden hyväksyminen on usein hyödyllistä. Näin voimme löytää tietynlaisen mielenrauhan, eikä meidän tarvitse koko ajan etsiä ratkaisuja. Hyväksyminen ei tarkoita luovuttamista, vaan sen hyväksymistä, että tilanne on sellainen kuin se on – juuri nyt. Sinun kannattaa myös pyrkiä ottamaan aika ajoin etäisyyttä siihen, mikä on vaikeaa, esimerkiksi tekemällä jotain, josta nautit. Jos vaikeat ajanjaksot jatkuvat kuitenkin pitkään ja vaikuttavat merkittävästi jokapäiväiseen elämääsi, avun hakeminen voi olla hyväksi.