Tilastotietoa siitä, miten Ruotsissa voidaan

Lähes yhdeksän kymmenestä ruotsalaisesta pitää itseään henkisesti hyvinvoivana, ja osuus on suurin 65–84-vuotiaiden ikäryhmässä. Henkinen hyvinvointi tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisen käsitys tulevaisuudesta on useimmiten positiivinen, hän tuntee olonsa rauhalliseksi, osaa ajatella selkeästi ja pystyy käsittelemään ongelmia hyvin.

Vaikka useimmat ihmiset sanovat tuntevansa olonsa hyväksi, monet kertovat, että heillä on joskus henkistä pahoinvointia, kuten huolia, ahdistusta, stressiä ja unihäiriöitä. Useimmilla ihmisillä ongelmat ovat lieviä.

Koululaisten terveystottumukset -kysely järjestetään neljän vuoden välein 11-, 13- ja 15-vuotiaille lapsille. Itse ilmoitetut henkiset ja fyysiset ongelmat ovat lisääntyneet koululaisten keskuudessa Ruotsissa 1980-luvun puolivälistä lähtien. Tämä koskee pääasiassa 13- ja 15-vuotiaita tyttöjä, mutta mielenterveyden haasteet, kuten huolet, ahdistuneisuus, stressi ja unihäiriöt, ovat lisääntyneet myös vanhemmissa ikäryhmissä (16–84-vuotiaat) viimeisten 20 vuoden aikana.  Kun otetaan huomioon työssäkäynti, opiskelijat ja työttömät raportoivat henkisestä pahoinvoinnista useammin kuin työssä käyvät.

Pelot, huolet ja ahdistus

Runsaat 40 prosenttia väestöstä kertoo, että he kokevat pelkoa, huolia tai ahdistuneisuutta. Suurimmalla osalla ongelmat ovat lieviä.

Pelot, huolet ja ahdistuneisuus ovat yleisempiä nuorilla kuin vanhemmilla ikäluokilla. Nuorimmassa ikäryhmässä yli puolet kertoo kärsineensä lievistä tai vaikeista ongelmista. Vanhemmissa ikäluokissa joka kolmannella on ollut näitä haasteita.

Lisäksi ne ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Joka toisella naisella ja joka kolmannella miehellä on ollut lieviä tai vakavia pelko-, huoli- tai ahdistuneisuusoireita. 16–29-vuotiaat nuoret naiset ovat ryhmä, jonka jäsenillä on eniten pelko-, huoli- ja ahdistuneisuusoireita. 50 prosenttia raportoi lievistä ongelmista ja 23 prosentilla on vakavia ongelmia.

Ihmisten itsensä ilmoittamat pelko-, huoli- ja ahdistuneisuusoireet ovat viime vuosikymmenen aikana lisääntyneet Ruotsin väestössä vuonna 2011 ilmoitetusta 31 prosentista vuonna 2021 ilmoitettuun 43 prosenttiin. Suurimmalla osalla kyse on lievistä ongelmista, mutta seitsemällä prosentilla oireet ovat vakavia.  Kaikissa ikäryhmissä naiset raportoivat miehiä enemmän huolestuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta, ja ne ovat yleisimpiä nuorilla naisilla (16–29-vuotiaat). Vakavasta huolestuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta ilmoitti 23 prosenttia nuorista naisista vuonna 2021. Vuonna 2011 vastaava luku oli 9 prosenttia. Nuorten miesten kohdalla kasvu on ollut samansuuntaista, mutta vuoden 2011 viidestä prosentista vuoden 2021 yhdeksään prosenttiin.

Univaikeudet

Hieman yli 40 prosenttia väestöstä ilmoittaa, että heillä on univaikeuksia. Vanhemmilla ihmisillä on univaikeuksia useammin kuin nuoremmilla, ja ongelmat näyttävät lisääntyvän 40–50-vuotiailla. Unihäiriöt ovat myös yleensä yleisempiä naisilla kuin miehillä. 45–64-vuotiaiden ikäryhmässä hieman yli puolet naisista ilmoittaa, että heillä on lieviä tai vakavia univaikeuksia.

Yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys

Noin joka neljäs 16 vuotta täyttänyt ilmoittaa kärsivänsä yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristyneisyydestä. Suurin osa kokee lieviä haasteita, mutta joillakin haasteet ovat merkittäviä. Ikäryhmien välillä on eroja. Yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys ovat yleisimpiä nuorilla aikuisilla ja yli 85-vuotiailla. 

Masennus

Masennus on yksi aikuisten yleisimmistä psykiatrisista diagnooseista. Kaiken kaikkiaan lähes joka viides ruotsalainen sanoo, että hänellä on diagnosoitu masennus jossain vaiheessa. Masennus on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.

Stressi

Noin joka kuudes ihminen kokee olevansa stressaantunut. Tilastot osoittavat, että stressi on yleisintä naisten ja nuorten, mutta myös opiskelijoiden, työttömien ja pitkällä sairauslomalla olevien keskuudessa. Stressiin liittyvät sairaudet ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti 1990-luvulta lähtien, ja ne ovat nykyään yksi yleisimmistä pitkien sairauslomien syistä. Noin 40 prosenttia kaikista sairauslomista johtuu nykyään stressiin liittyvistä sairauksista.